Julkaistu Charter Club -lehdessä 4/2024

Törttö. Tumpelo. Omahyväinen. Ajattelematon.
Kohtelias. Taitava. Muut huomioon ottava. Ajattelevainen.

Tässä muutamia sanoja, joita varmasti tulee mieleen, kun ajat autoa muun liikenteen seassa. Yleensä ajatukset koskevat kanssakulkijoita, eivät sinua itseäsi. Miten on mahdollista, että liikenteessä on niin paljon kohdattuja vääryyksiä, kun kuitenkin kaikki tietävät, ettei itsessä ole mitään vikaa?

Viedäänpä ajatusta hiukan pidemmälle. Kun maailmaa katsoo vaaleanpunaisten linssien läpi, on elämä pelkkää ruusuilla tanssimista. Kun ihmisellä on synkkä ajanjakso, voidaan sanoa, että elämä ympärillä näyttää siltä kuin katsoisi ympäristöä hyvinkin tummien linssien läpi. Voidaan siis sanoa saman asian näyttäytyvän kahdella eri tapaa, riippuen näkökulmasta. Kaikki tämän varmasti tiedostavat, vaan muistaako sitä tosi paikan tullen.

Kuten jo otsikossa kysyin, minkä värisen tuulilasin läpi sinä katsot maailmaa? Muistatko aina liikenteeseen lähtiessäsi puhdistaa tuulilasisi ulko- sekä sisäpinnan? Pystytkö näkemään asiat objektiivisesti kirkkaan lasin läpi vai onko tuulilasisi sisäpinta muurautunut subjektiivisuuden peittämäksi? Onko tässä kenties joku syy-yhteys mahdolliselle rattiraivolle?

Pieni omakohtainen esimerkki ailahtelevaisuudestamme.

Kun ajan autoa, harmittelen kevyen liikenteen käyttäytymistä. Ihmiset sinkoilevat kuinka sattuu eivätkä käytä edes heijastimia. Omassa toiminnassani kuitenkin huomaan, että pyöräillessäni saatan oikoa tien yli mistä sattuu. Tai jalankulkijana saatan olla hyvinkin heijastamaton. Samalla olen sitä mieltä, ettei taas joku autoilija osannut mennä kuten kuuluu.

Kun tämän olen ymmärtänyt ja yrittänyt korjata virheeni, on vaimo joutunut muistuttamaan, ettei heijastava työtakki päällä sovi kulkea ihan joka tilanteessa.

Karo Kautonen
Wankkuri